Kotihommia

Eilen iltapäivällä kotiuduttiin sitten reissusta. Yksikin yö puhtaiden hotellilakanoiden välissä piristää kummasti, mutta paluu arkeen oli ankea. Kotiin tullessamme, kiristynyt pakkanen oli tehnyt taas tepposet. Uunimme oli yöaikaan sammunut, siitäkin huolimatta, että pappa päivysti "uunivahtina".

Siinä vaiheessa, kun kannoimme kamoja sisään, oli uuni saatu jo tulille ja pannuhuoneessa mittari näytti verkostoon lähtevän ruhtinaallisen 40 *C:n veden. Keittiössämme sitävastoin lämmintä oli huimat 13,5 *C... Ei ole vähään aikaan ollut näin hyistä tunnelmaa meidän tuvassa.

Täytyy sanoa, että viimeisen vuorokauden olemme tosissaan lämmittäneet tätä lopottia. Ennen kuin 240 m2 jo valmiiksi vähän huonosti lämmennyttä asuintilaa saadaan taas siedettäväksi elää ja olla, menee tovi jos toinenkin.

Saunassa pidettiin eilen tulia kolme tuntia, jotta saataisiin vähän sieltäkin lämpöä virtaamaan yläkerroksiin. Mies viritteli pannuhuoneessa kaikki kikkakolmoset, jyvälämmityksestä - lastulevyn palasiin, jotta pata nostaisi lämpöjä vähän nopeammin.

Lisäksi rahdattiin kaikki omat ja varastetut patterit ja lämpöpuhaltimet tohottamaan joka huoneeseen, sekä tietysti lämmitettiin tuvan uuni. Tuli mieleen, että nyt auttaisi kovasti, jos kivijalka olisi kunnolla lumettu...

Mies ravasi illan mittaan pannuhuoneessa kohentelemassa tulia ja tuli luvanneeksi uuden, isomman kattilan sekä uuden ohjauskeskuksen ja syöttölaitteet hakejärjestelmäämme. Jep, sitä odotellessa...

Mutta nyt asianlaita alkaa olla mallillaan (annas, kun yö tulee, hrr!) Pullataikina kohoaa hyvää vauhtia uunin pankolla ja poikanen vetelee vielä päivähirsiä. Jospa tämä taas tästä...