Lämpimät kelit ovat houkuttaneet päivisin ulos, mutta kasvavat pyykkivuoret pakottavat toimiin myös sisätiloissa. Ilokseni huomasin pari nuppua kiinanruusussa, raju leikkaaminen on siis aina hyvästä :)
Pitäisi jossain vaiheessa ryhtyä suunnittelemaan kevätsiivoustakin ikkunanpesuineen. Jos nyt ensin saisi raivattua edes ylimääräiset sotkut pois. Lisäksi kuun loppuun mennessä tulisi palauttaa maatalouden lanketit ja valmistautua ruokohelpin korjuuseen. Siemenet ja lannoitteet sain tilattua jo kuitenkin alkuviikosta. Minäkö mattimyöhäinen? :)
Vai kannattaisiko esim. tämä rairuoho säästää vielä joksikin aikaa? Olisihan siitä paljon iloa silmälle...or not.
Eilen illalla rapsuttelin puukolla poikasen huoneen, niitä muutamia, hirrenvälejä. Puukolla. Jotenkin siinä keittiöjakkaralla keikkuessa teräase tietenkin lipsahti peukaloon. Noh, ei iso haava sinänsä, mutta niin pahalla paikkaa peukalon päässä, että kokemuksesta tiedän sen parantumiseen menevän aikaa. Vertakin tuli, kuin härän niskasta.
Kotihommia varten on joskus hankittu oikein alumiiniset a-tikkaat, jotka joku miespuolinen perheenjäsen on kähveltänyt konehallille. (YLLÄRI). Mitään, mikä on käynyt hallilla päinkään, ei voi tuoda enää sisäkäyttöön. Jotenkin ne on saatu niin öljyyn, rasvaan ja likaan, että ne ovat sen jälkeen hallikamaa. Pajallahan on toki monenkinlaisia tikkaita ja nostureita, mutta juuri senkokoisista tikkaita tarvittiin akuutisti männä viikolla. Hyvä heille.
Jottei tämän sormen kanssa pelailu jo olisi hankalaa, valvoin viime yönä pari tuntia myös varpaani takia. Nelisen vuotta sitten TÖISSÄ, päätin suutuspäissäni potkaista erään varastohallin jäätynyttä riippulukkoa. Oli vahvistetut työkengät ja kaikki.
No, pottuvarvashan ei tykännyt tästä ja otti ja murtui. Paranihan se ajastaan, mutta aina välillä siihen tulee tunne, että se pitäisi naksauttaa. Ilmeisesti nivel on vioittunut ja jää joskus lukkoon. En saanut sitä illalla naksautettua ja kyllästytti jo jatkuva pakotus. Yöllä sitten otin buranaa ja yritin naksautella sitä väkisin. Ei auttanut sekään. Aamulla varvas kuitenkin naksahti itsestään paikalleen, mutta ilmeisesti yöllinen runnominen jätti nyt sitten jonkun kivun niveleen. Tietyssä asenossa kävellessä silmissä sumenee, mutta ei auta valittaa. Oma moka alusta loppuun.
Niin, remontista. Maalailtu on ja kaapinoviin saadaan vetimet tänään. Huomenna laitellaan listoja ja fiksaillaan loput. Verhotangot pitäisi kaivaa vintin uumenista ja asennella seinään. Sitten kai pääsisikin sisustamaan huonetta poikaselle.
Kuten jo
aiemmin kirjoitin, päädyimme tekemään huoneeseen kevyen pintaremontin. Tämänkinkokoisen homman sovittaminen miehen töihin ja lastenhoitoon, oli hankalaa ja homma vain venyi ja venyi. Aikaa meni samanverran, kuin olisimme tosiaan repineet levyt seinistä ja paljastaneet hirttä koko matkalta sekä uusineet lattian.
Tosiasia kuitenkin on, että talomme on eristetty sisäänpäin, joten hirren paljastaminen ulkosinistä ei olisi mahdollistakaan, ennenkuin teemme ulkovuorausrempan. Sen aika on kuitenkin hamassa tulevaisuudessa.
Koska lastulevypinta jäi, "taiteilin" seiniin kaikenmoista viihdykettä poikaselle, jotta levynrakoja saataisiin hieman huomaamattomimmiksi. Muut silmää hivelevät epäkohdat yritän sitten myöhemmin sisustaa piiloon. Jospa tämä tästä taas.